跳至內容

Sauli Niinistö

Pnyahan Wikipidiya
Sauli Niinistö Senate of Poland 2015.JPG
Sauli Niinistö Senate of Poland 2015- Sauli Niinistö( 紹利·倪尼斯托 )

Sauli Niinistö( 紹利·倪尼斯托 )[smmalu patas | ida npatas sspgan ka smmalu patas]

Mntucing hngkawas 1948 idas 8 jiyax 24 ka Sauli Niinistö ga, empklaw ka hiya.

Bukung klwaan Finland ta sayang o kiya ka Sauli Niinistö, pnaah hngkawas 2012 idas 3 jiyax 1 pnrajing kmlawa klwaan.

Sauli Väinämö Niinistö(紹利·倪尼斯托)[smmalu patas | ida npatas sspgan ka smmalu patas]

Sauli Väinämö Niinistö (kari Finland:Sauli Väinämö Niinistö, phnang kari Finland:kngkawas 1948 idas8 diyax 24-),Finland Seyji jnwu, Finland Minjoku Ryeynhe Tangci, Soto Finland saya. Kngkawas 2012 idas 3 psdhuwan phiyu Soto. Kiya ka snpeyyah kngkawas 1956 dhuq saya mwaya bay Tunarac Palic Soto. Mniq kngkawas 2018 idas 1 diyax 28 cida muda Soto seyngkyo,Sauli Väinämö Niinistö pa wada mangal 62.7% hyo ryu mbiyax mangal seyngkyo mi lmutuc qpahun Sotodungan.

Kndusan niya seyji(政治生涯)[smmalu patas | ida npatas sspgan ka smmalu patas]

Kngkawas 2017 idas 8 diyax 28  cida Sauli Väinämö Niinistö u tuhuy Amirika Soto Danaid Trump mtqita dqras.

Kngkawas 1987 cida Sauli Väinämö Niinistö pa wada wewan ngalan rmirihTuiwil hunac Finland Cyu na Finland Kwohuy giying, kngkawas 1994 dhuq kngkawas 2001u ngalan Finland Minjoku Ryeynhe Tangcusi.

Sauli Väinämö Niinistö pa mntaxa ryus, snpeyyah kngkawas1996 dhuq kngkawas 2003 cida Sauli Väinämö Niinistö u ngalan Caycngbu Bucyo, kiya u mniq kngkawas 2006 Soto seyngkyo cida u rmirih Ryeynhe Tang tumal seyngkyo. Kngkawas 2007 dhuq kngkawas 2011 cida u ngalan Gikay Gicyo.Snpeyyah kngkawas 2002 prading Sauli Väinämö Niinistö u nngalan Oco Jnmin Tang Jongyu Cusi uri.Sauli Väinämö Niinistö u nngalan Finland Mtur Boru Syeyhuy Cusi uri.

Sauli Väinämö Niinistö pa mniq kngkawas 2012 idas1 diyax 22 na tumn1 Soto seyngkyo cida, Sauli Väinämö Niinistö mniq 8 hiyi hosweynjn u wada mangal37.0% hyo ryu mi tu1 ka hiya, bukuy daw mtuhuy mnangal hyo tu2 niya (18.8%) snpeyyah Tuiwil Palic Msama Ryeynmong na Peka Hawisto mtmay idas 2 diyax 5 ka tumn2 meytaq hyo muda pnsung, kiya u wada 62.6% mi 37.4% ka hiti balay mi wada mbiyax ka hiya. Sauli Väinämö Niinistö pa mniq kngkawas 2012 idas 3 diyax 1mndungus bay psdhu phyuwan Soto Finland. Sauli Väinämö Niinistö pa wada knkana Finland mk56 knkawas dhuq saya u mwaya balay taxa Tunarac Palic na Soto, kiya uri mi Soto mi Congri u mntna Tunarac Palic cngtang kana.

Qnita niya quri seyji ( 政治觀點)[smmalu patas | ida npatas sspgan ka smmalu patas]

Kngkawas 2017 idas 11 diyax 6 cida Sauli Väinämö Niinistö mniq Helsinki tuhuy Amirika Kwohwangbu Bucyo James Mattis mtqita dqras.

Sauli Väinämö Niinistö u spuda niya “Ccan Cyeyci” rmngaw ka mnqnita niya seyji (kari Finland: porvari) dmuwi kari niyi muda pkla kari. Mniq kngkawas 2005 muda psiling kari cida muda pkla kari niyi mi pspuwan niya Seyji Turanac Palic mi msdurux lnglungan mi ini sliq sediq na Kejn Cuyi spltudan niya kana.

Mniq kngkawas 2012 kcka Soto seyngkyo ka Sauli Väinämö Niinistö pa muda pklakari hiya u iyux muda palix biyax Soto muda psruwa cumi qnnaqah sediq.Mniq iyax qmpah Soto cida u muru quri kari niyi ka hiya uri, mniq tu1 knkawas qpahun niya Soto cida pa wana taxa ka wada niya srwanan cumi. Sauli Väinämö Niinistö u  muda pkla kari hiya u dmkuh dmuwi 2 kari tmsa sapah pyasan (mniq Finland, kari Finland mi kari Sweden u mntna kari ddiyun seyhu kana, pyasan tukcka mi pyasan tutiping pa kasi ka muda smluhay pusu kari nanaq minjoku mi kasi ka muda smluhay kari 1 ddiyun seyhu uri). Sauli Väinämö Niinistö u hantay Tongsing Msturung, ana so hiya u kmkuh biyax Tongsing Panryu u dmuwi mtna hangan mi dmanga laqi. Hiya u dmkuh Anles, binaw kasi ka  niqan mdhu bay pnwaya horicu.

Quri so uuda Finland tumal Tudaya Pnsdhuwan ka Sauli Väinämö Niinistö u mniq kngkawas 2012 cida muda seyngkyo cida rmngaw qnita niya hiya u ini dhuq ka diyax nina. Qnita Sauli Väinämö Niinistö pa Finland u kasi ka mniq kcka snrwanan niya nniqan Tudaya Pnsdhuwan pttuku biyax qmlahang Oco msupu qmpah . Ya mptumal Tudaya Pnsdhuwan u kasi ka spuda Cweynmin Kongto meytaq hyo muda keytey niya. Mangal Soto daw uxay mpniq iyax qpahun niya Soto muda pprngaw quri uuda mptumal Tudaya Pnsdhuwan,kiya mi dmkuh Omong msupu qmlahang

cngce ka pkrana dungan.

Mniq quri kcka keyjay cngce pa Sauli Väinämö Niinistö u dmudul mlu, qmpah mi  snburah qqpahan. Qnita Sauli Väinämö Niinistö pa malan ka kngkawas qpahun u, malu mray so plihun ka diyax ppyasan payan tubeyhing mi malu dmuwi dmka diyax qmpah ka wada taygo na sediq muda psbalay. Mniq kngkawas 2012 kcka seyngkyo cida pa hiya u muda meysa pchdil pcahu quri ini puru waya psangay qpahun, binaw niyi u wada hantay ka konghuy.

Kndusan niya nanaq(個人生活)[smmalu patas | ida npatas sspgan ka smmalu patas]

Sauli Väinämö Niinistö pa tuhuy Tu1 qridin niya Marja-Leena Niinistö (Marja-Leena Niinistö , pusu hangan  tama bubu niya ka Alanko) mniq kngkawas 1974 msturung,dhiya u niqan 2 laqi snaw: Nuutti (mntuting kngkawas 1975) mi Matias (mntuting kngkawas 1980). Marja -Leena u mniq kngkawas 1995 idas cida wada mnrdang pnstatuk rulu.

Mniq ngalan Bucyo iyax cida, murux snaw cida ka hiya, Sauli Väinämö Niinistö u mntuhuy snpeyyah Tukcka Tang na Kwohuy qridin giying Tanja Karpela (kngkawas 2003 dhuq kngkawas 2007 ngalan 2007 ngalan Bucyo) niqan kancyo dha. Mniq so kcka biyax nripan nganguc daw, ddha dha u mnniq kngkawas 2003 teykong , binaw mniq kngkawas 2004 ptalax dungan.

Kngkawas 2009 idas1 cida Sauli Väinämö Niinistö pa tuhuy Yeni.

Sauli Väinämö Niinistö ka 2004 Ucilung India Beyhing Runu na Mnngari Mudus. Cida u wisu mniq Thailand Khaolak tuhuy laqi niya snaw Matias msupu mdakil pusu uruc deyngki qduriq mmeyras ucilung.

Pnyahan bnatas(資料來源)[smmalu patas | ida npatas sspgan ka smmalu patas]